Edellisestä postauksta pääs jäämään välistä yks juttu. Münchenissä
ollessa sain tietää, että pääsin Osakon (Oamkin opiskelijakunta)
edustajistoon! Ehdokkaita oli 70 ja 25 valittiin. Meijjän vaaliliitto
otti ylivoimaisen vaalivoiton ja saatiin kaikki meidän 7 edustajaa läpi.
Jos hyvin käy niin pääsen hallitukseen. Käytännössä se tarkottas
kokopäivä työtä ja välivuotta opiskelusta. Pitäs olla aika hyvät
mahdollisuudet tällä vaalituloksella eikä ehdokkaitakaan vissiin oo
liikaa. Tää varmistuu kuitenki vasta joulukuun puolella.
Maanantai 17.11. oli perus koulupäivä. Nyt päästiin piilari1 kurssillakin sovittamaan kovia piilareita. Kuten kuvasta näkyy oli niin kivaa että ihan itketti.
Maanantai 17.11. oli perus koulupäivä. Nyt päästiin piilari1 kurssillakin sovittamaan kovia piilareita. Kuten kuvasta näkyy oli niin kivaa että ihan itketti.
![]() |
| Tää ei oo ees meikän pahimpia reaktioita... |
Tiistaina olin vaihteeksi itse opettajana saksalaisille opiskelijoille. Aiheena oli ristisylinteritutkimus, jonka suuri yleisö tuntee lauseesta "Kumpi on parempi vaihtoehto, 1 vai 2?" Osaan kuulemma selittää selkeästi. Hyvä minä. Foropterilla (googlesta löytyy kuva jos kiinnostaa) en itsekään tätä ollut aikaisemmin tehnyt joten jotain uutta sentään mullekin.
Koulusta menin rautatieasemalle ostamaan lippuja ja sitten kaupan kautta kotiin laittamaan ruokaa ennen saksan tuntia. Ei taas menny niinku strömssöössä. Laitoin pannun lämpenemään ja pilkoin tomaatit ja paprikat. Sitten jauhelihapaketti auki ja kokeilin olisko pannu lämmenny tarpeeks. Ei ollu. Ei yhtään. Eihän tämä mene edes päälle. Leivänpaahdin ei myöskää toimi. Vika on siis sähköissä eikä itse uunissa. Kaikki sulakkeet yhtä lukuunottamatta ovat ylhällä. Tämän ainoan alhalla olevan viereen on kirjotettu punaisella tussilla jotain saksaksi. Ymmärsin lauseesta ainoastaan "nicht" (=älä) sekä lauseen lopussa olevan huutomerkin. Ei ilmeisesti kannata koskea. Lähetän viestin kämppisten whatsapp ryhmään, mutta viesti ei meinaa mennä perille. Missä wi-fi? Nostan katseen ja totean että olohuoneessa oleva modeemi on myös pimeänä. Kaikki muut olohuoneen pistorasiat kuitenkin toimivat ja samoin mun toimistohuoneessa, joka on keittiön ja olohuoneen välissä! Keitiössä toimii valot ja 1/3 pistorasiaa muttei loput 2 eikä uuni. Kuka helvetti tänne on tehny sähköt! En saanu sähköja toimimaan, joten oli pakko kipasta 100m päästä pitakebab että saa syötyä ennen saksan luentoa.
Saksan luennon jälkeen meilä oli "buddie meeting" eli siis mentin meijjän tuutoreiden kanssa isolla porukalla istumaan lähipubiin. Pubissa oltii pari tuntia ja sitten mentiin tornille syömään kakkua, koska oli Adolfon synttärit. Illalla menin kotiin ja kuulin Julialta että Max oli korjannut uunin. Korjausmentelmä oli klassinen eli kunnon ravistelu, potku kaupan päälle ja "bling"! Uuni toimii ja samalla sytty valot myös modeemiin olohuoneessa! Alkaa mennä aika mielenkiintoseks tämä. Keskiviikkona olikin sitten taas vuorossa keittiön viemärin tukkeutuminen kolmatta kertaa. Pysyis nyt tämä talo ees sen aikaa kasassa ku mä oon täällä.
Torstai-iltana lähdin taas vaihteeksi reissuun. Kohteena oli Mainz, jossa mun kaveri Anna on vaihto-opiskelijana. Nopein junayhteys sisälsi peräti 3 vaihtoa ja onhan se sanomattakin selvää, että silloin kaikki ei voi mennä putkeen. Eka vaihto oli Stuttgartissa ja jatkoyhteys 40min myöhässä. Ei siis mitään toivoa, että sen jälkeiset molemmat 2 jatkoyhteyttä odottaisivat. Ei muuta kun DeutcheBahn -kännykkäsovelluksella uutta reittiä pohtimaan. Sovelluksen mukaan nopein vaihtoehto olisi perillä 2h alkuperäistä myöhemmin eli klo 24. Kysyin konnarilta junan vieressä, että onhan tämä järkevä juna ja toimiihan lippu jne. Vastaus oli kaikkiin kyllä, joten ei muuta kuin siihen junaan sitten. Onneksi infosin samalla Annaa tapahtumista, koska DeutcheBahnin nettisivuilta löytykin enemmän yhteyksiä kuin kännykkäsovellus tiesi. Kerkesin ulos junasta, johon olin istunut, alle minuutti ennen sen lähtöä. Juna, jolla lopulta lähdin, oli perillä klo 23 ja matka sisälsi vain yhden vaihdon. Järkihän näitten junien kanssa menee ku on kaikki tehty näin vaikeeks. Eikä työntekijätkään tiiä mistään mitään. Itse asiassa kun kyselin konnarilta niin paikalla oli 2 konnaria ja junankuljettaja. Ainakaan toinen konnari ja junan kuljettaja ei ees ymmärtäny mitä sanoin. Toinen konnari vastas tönkköenglannilla, mutta vastas sentään jotain. Yleensä nää ei tosiaan puhu ees englantia. Lakkoilun ne kyllä osaa. Meininki on vähän sama ku suomalaisilla paperityöntekijöillä. Hyvät palkat mutta aina vaaditaan lisää ja lisää. No, oppiipahan arvostamaan vr:ää.
Perjantaina lähdettiin isolle kylälle eli puolen tunnin junamatkan päähän Frankfurtiin. Tai no eihän se Maizkaan nyt niin pieni oo ku kuitenki yli 200 000 asukasta sielläkin. Frankfurt oli kyllä hieno paikka. Erityisesti tykkäsin eräästä 7. kerroksessa olevasta kattoterassista josta oli upeat näkymät auringonlaskun aikaan. Tässäpä vähän kuvia kaupungista.
Vanha kaupungin muuri
Main -joki
Kuumotus hanhi
Katedraali
Keskustan pilvenpiirtäjät
Euroopan keskuspankki
Illan pimetessä keksittiin lähteä seikkailemaan vielä metroilla jos vaikka löytyisi jotain jännää jostain randomilla. Ei löytyny mitään ihmeellistä ja sitten pitiki palata Mainziin että ehdittiin ennen ilta kymmentä kauppaan.
Lauantain tutkimuskohteena oli Wiesbaden, 275 000 asukkaan kaupunki noin vartin junamatkan päässä Mainzista. Mentiin bussilla kaupungin reunalle ja oli tarkotus mennä maisemajunalla näköalapaikalle mutta tälläkin kertaa junat olivat minua vastaan. Maisemajuna on suljettu marraskuusta maaliskuun loppuun. Nälkäkin iski ja ravintola oli kiinni. No onneksi ylös pääsi kävellenkin eikä matka edes ollut pitkä. Sää oli vähän sumuinen mutta ihan hyvät näkymät oli silti. Kuvia kansalle olkaa hyvä.
Kierreltiin ylhäällä lisää tarkoituksena mennä katsomaan ortodoksista kirkkoa. Yhtäkkiä tunsin ruuan tuoksun. Täällä on ravintola! Ruokaa! Sisällä huomattiin että kyseessä olikin astetta hienompi ravintola. No, mikäs siinä. Tarjoilijat saa mun puolesta tarjoilla etiketin mukaan vaikka mä en osaa syödä etiketin mukaan. Ruuan hinta ei onneks ollu niin paha ku ois voinu olettaa. Mulla tais mennä 19e ja sillä sain grillattua lohta wasabikastikkeella, grillattuja kasviksia, riisiä sekä oluen. Oli ihan törkeen hyvää! Wasabikastikeelle on kyllä pakko löytää jostain ohje. Suosittelen lämpimästi.
Maittavan aterian jälkeen käytiin lopulta kattomassa kirkkoa. Kupolit on kuulemma oikeeta kultaa.
Lopuks käytiin kiertelemässä vielä keskustaa.
Kuumalähde
Kaupungin vanhin rakennelma. Rakennettu 364-373
Marktkirche
Sitten takaisin Mainziin ja katsottiin leffa nimeltä Snowpiercer. Muuten iha ok leffa mut loppu oli mitään sanomaton. Ehkä multa meni jotain ohi ku en ymmärtäny mitä yks hahmo puhu. Ei ollu tekstityksiä eikä nuo aasialaiset kielet oikein ole hallussa.
Sunnuntaina 23.11. oli mun viimeinen päivä Maizissa. Kaikki kaupat oli kiinni mutta käytiin silti kiertelemässä Mainzin keskustaa, koska eipä se oikein rautatieasemaa lukuunottamatta ollut tullut vielä tutuksi. Kiva kaupunki. Reinin rannalla oli kahvio jossa juotiin sumpit.
Katedraali
Rein -joki
Ja sitten ei muuta kuin illaksi kotiin. Eka juna oli myöhässä 10min jo lähtiessä ja perillä Stuttgartissa 20min. Aaleniin lähtevän junan laiturikin oli muutettu kauimmaksi mahdolliseksi mutta onneksi vaihtoaikaa oli alunperin 35min joten oikein mukavasti ehdin vaihtojunaan 8min ennen lähtöä. Vain yksi vaihto tällä kertaa eli homma bueno.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti