torstai 4. syyskuuta 2014

Ich spreche nicht Deuthce

Tuota lausetta oon joutunu sanomaan aika monelle tässä viimesten päivien aikana. Yliopistolla ihmiset osaa kyllä englantia mutta esim ruokakaupan kassa, vuokraisäntä, pizzeriatyöntekijä... ei ne vaan osaa tai uskalla. Ja mä ku luulin että kyllähän nyt saksalaiset englantia osaa. No eipä siinä auta sitte ku yrittää yhen saksan kurssin käyneenä ja Rammsteinin sanotusten käännöksiä lueskelleena ymmärtää sana sieltä ja toinen täältä. Ite puhun englantia ja heittelen saksan kielisiä sanoja väliin jos vaan osaan ja toivon että se toinen ees ymmärtäis mitä mä sanon. Elekieli on myös kätevä, mutta ei oikein toimi puhelimessa.

Esim. Äsken juttelin vuokraisännän kanssa puhelimessa ja oli kyllä mielenkiintonen keskustelu. Oltas kyllä senki kanssa saatu asia selväks (tulee huomenna aamulla korjaamaan kylppäristä jotain en tiiä mitä), mutta just ku ymmärsin ni se päätti luovuttaa ja totes jotain tyyliin "meineee meinee... frau, kommen, fynf minuten, okey?" Totesin että "okey" ja pari minuuttia myöhemmin vuokraisännän vaimo soitti ja selitti asian englanniks. Ainut asia mikä multa oli jääny ymmärtämättä oli se ettei mun välttämättä tartte olla paikalla. Että ei kait siinä. Huomaa kyllä oikeesti että loppujen lopuks hyvin alkeellisella kielitiadolla tulee toimeen vieraassa maassa. Ja miksipäs ei? Harvemmin sitä tarttee kaupankassalla jutella sosiaalipolitiikasta.

Mitäkö oon tehny tällä viikolla? Maanantaina kävin tutustumassa optometrian yksikköön ja työntekijöihin. Oli muuten pikkusen eri tasoset pelit ja vehkeet ku meillä Oulussa. Seuraavaks menin kauppaan ja alkuperäinen tarkotus oli vaan käydä kattomassa mitä kaikkee siellä on mutta sitten iski nälkä. Päätin olla luova ja kokata pastaa ja jauhelihakastiketta. Sitten keksin että mähä voisin tarjota käppiksellekki ku seki oli mulle niin ystävällinen ja oli tehny ruokaa ku saavuin 24h matksutamisen jälkeen edellisenä iltana perille. Kotimatkalla sytty lamppu. Mitä jauhelihaa mä ostin? No sika-nautaa tietenkin. Holy cow. Maistuu varmasti intialaiselle. No, loppujen lopuks selvis että kämppis on kasvissyöjä joten ihan sama mitä lihaa ostin. Mut hei eikös ajatus oo se tärkein?

Tiistaina kävin kv-toimistolla täyttämässä parit paperit ja sitte kävelin keskustaan ostamaan prepaid-liittymän. Paikallinen 3G-verkko toimii uskomattoman huonosti mutta kyllä tuolla onneks tarvittaessa Whatsapp-viestit lähettää ja muutaman minuutin ku jaksaa odotella ni google mapskin saa kartan ladattua. Mun omasta numerosta on siis turha yrittää tavotella. Whatsapp- ja facebook-viestit tulee perille kännykkään asti vanhallakin numerolla. Kätevästi pääs kirjautumatta kummallekkin tilille vaikka vaihdoin sim-kortin. Pelkästään pyyhkäisykuvio riitti. Tiedänpähän sitte ku puhelin joskus pöllitään että liittymän sulkeminen ei auta...

Eilen (keskiviikkona) ei ollu mitään pakollista tekemistä joten nukuin pitkään. Neljän-viiden maissa kävin testaamassa lähimmän kebulan. Pitakebab 3,5€ ja 0,5l bisse 2€. Maistui pitakebulle ja oluelle niin kuin oletinkin. Ravitsevan aterian jälkeen  kävelin kampukselle ja etsin 2 geokätköä. Ensimmäistä ku olin ettimässä ni viereen kurvas auto yliopiston logolla varustettuna. Ikkuna aukes ja ukko selitti jotain saksaks, joten pääsin taas sanomaan "Ich spreche nicht Deuthce, English only." "Only English???" "Well... also Finnish" Ukko naurahti mut eihän se enempää englantia osannu. Jostain kumman syystä kuitenki arvasin että se ihmetelee miks hiippailen yliopiston kulmalla tonkimassa perustuksia ja räystäitä. "I'm finding geocaches." Ukko oli yhtä kysymysmerkkiä joten näytin sille Garminia "GSP, treasure hunting." En tiiä tieskö ukko mitä geokätköily on mutta ainaki se vaikutti vakuuttuneelta etten oo virittelemässä pommia tms kampuksen perustuksiin.

Tänään (torstaina) näin ekaa kertaa muita vaihtareita. Käytiin kiertämässä kaikki 3 kampusta läpi ja osa sai jopa opiskelijakorttinsa. Mullehan ei tietenkään ollu sitä tullu eli jossai on jotain vikaa. Kuulemma suurin osa on maksanu 65€ maksun opiskelijakunnalle. Ei mulle vaan kukaan oo täällä semmosesta mitään puhunu eikä oo laskuakaan näkyny. No, nyt sain jonku paperin jonka kanssa pitäs mennä pankkiin. Verkkopankkihan ois liian helppo tapa hoitaa tämmösiä. Pitäs kait vaivautua tien toiselle puolelle pankkiin tässä kohta... Tässä nyt sit yleisön pyynnöstä vielä niitä kuvia.

Burren kampus. Tuossa rakennuksessa sitä pitäs opiskellakki kait jossain välissä.
 
Tuolla kellotornin varjossa meikä majailee. Ei oo kaupungin keskustaa mutta lähimpään pankkiin on 25m, kapakkaan 50m, kebulaan 100m, kauppaan ehkä 700m ja Burren kampukselle about saman verran. Eli tarvittavat palvelut on lähellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti